1. Työväenpäivän alkuperä
Kiinan työväenpäivän alkuperä juontaa juurensa 1. toukokuuta 1920, jolloin Kiinassa järjestettiin ensimmäinen vappumielenosoitus. Kiinan ammattiliittojen liiton järjestämän mielenosoituksen tarkoituksena oli edistää työntekijöiden oikeuksia ja parantaa heidän työolojaan. Siitä lähtien vappua on vietetty kansainvälisenä työväenpäivänä ympäri maailmaa, ja Kiina on nimennyt päivän viralliseksi yleiseksi vapaapäiväksi työntekijöiden yhteiskunnallisen panoksen kunnioittamiseksi ja tunnustamiseksi. Vuonna 1949, Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen, Kiinan hallitus julisti vapun kansalliseksi vapaapäiväksi, mikä antoi työntekijöille mahdollisuuden pitää vapaapäivän ja juhlia saavutuksiaan. Kulttuurivallankumouksen aikana vuosina 1966–1976 vappu keskeytettiin hallituksen ideologisen kannan vuoksi kaikkea porvarillisena pidettyä vastaan. Vuoden 1978 uudistusten jälkeen vappu kuitenkin palautettiin, ja se alkoi saada enemmän tunnustusta. Nykyään Kiinan työväenpäivä kestää kolme päivää 1. toukokuuta - 3. toukokuuta, ja se on yksi vuoden vilkkaimmista matkailukausista. Monet ihmiset hyödyntävät vapaa-aikaa matkustamiseen tai ajan viettämiseen perheidensä kanssa. Kaiken kaikkiaan Kiinan työväenpäivä ei ole vain työntekijöiden panosten juhlinta, vaan myös muistutus työolojen parantamisen ja työntekijöiden oikeuksien suojelemisen tärkeydestä.